SisΣllysluettelo#Leijona ( ->4 )ñFlamingo ( ->6 )ñKirahvi ja Kilimanzaro ( ->8 )ñSeeproja, gaselli ( ->10 )ñSakaaleja ( ->12 )ñApinanleipΣpuita ( ->14 )ñTropiikin perhonen ( ->16 )ñTermiittikeko ( ->18 )ñPuhveli ( ->20 )ñUrospaviaan ( ->22 )ñNorsuja ( ->24 )ñGiriama-kylΣssΣ ( ->26 )ññKuvat: Erkki Luoma-ahoñ─Σnet: Erkki Luoma-aho ja Yleisradion ΣΣnitepalvelu
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva061.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Leijona (Panthera leo)#ññññLeijona, "elΣinten kuningas", kuuluu ñkissaelΣimiin. Paitsi Afrikassa leijoniañon vielΣ joitakin yksil÷itΣ Intiassa.ññKuvassa massai-leijona Tsavon kansallispuistossa. Leijonat viihtyvΣt aukeilla mailla, ruohoa ja pensaikkoa kasvavilla savanneilla ja aavikoiden reunoilla.ñ
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva061.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\leijona.wav
-----------------------------------------
2
Flamingo (Phoenicopterus ruber)#Suolaiset tai murtovetiset rannat ja laguunit ovat flamingojen pesimis- ja oleskelupaikkoja. Flamingot pitΣvΣt seistessΣΣn kaulaansa usein kiverΣn S-kirjaimen muotoisena niin, ettΣ nokka koskettaa rintaa. Kuvan ñflamingo on taivuttanut kaulansa taaksepΣin pitkin selkΣΣ ja painanut pΣΣnsΣ siiven hartiah÷yheniin. TyypillistΣ on my÷s seisominen yhdellΣ jalalla.ññFlamingojen ruusunpunainen vΣri johtuu erΣΣstΣ karoteeniaineesta, jota linnut saavat levistΣ ja leviΣ sy÷vistΣ ΣyriΣisistΣ. ElleivΣt flamingot vankeudessa saa nΣitΣ ΣyriΣisiΣ ravinnokseen, niiden vΣriñhaalistuu kuten on kΣynyt kuvan linnun.
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva062.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Kirahvi (Giraffa camelopardalis)#ññ ...Ja erikoisesti Sirahvi on ulkomuotonsañpuolesta merkillinen elΣin, niin merkil-ñlinen, ettΣ muudankin mies, joka sen ñelΣintarhassa nΣki, huudahti hΣmmΣsty-ñneenΣ: "Ei tuollaista elΣintΣ ole olemassa-ñkaan!" (ElΣinten maailma, Otava, 1930)ññMaailman korkein elΣin, 5 - 6 m, pituus ñ2,2 m. Kirahvi saavuttaa jopa 55 km/h ñnopeuden.ññKilimanzaro Tansanian puolella, lΣhellΣñKenian rajaa. Afrikan korkein vuori, ñ6010 m.ñ
no
Kirahvi ja Kilimanzaro#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva063.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Seepra (Equus burchelli)#ñññSeeprat kuuluvat hevoselΣimiin. Ne muis-ñtuttavat enemmΣn aasia kuin hevosta. Eri ñseepralajien juovikkuus vaihtelee. ñSeeprojen sΣkΣkorkeus on n. 130 cm, ñpituus n. 2 m. Vasemmanpuolimmaisessañkuvassa on grantinseepra (E. b. granti),ñjolla on mustat juovat kellanvalkoisella ñpohjalla.ññGasellit kuuluvat antilooppeihin. Oikeanpuo-ñlimmaisessa kuvassa thomsoningaselliñ(Gazella thomsoni), joka on runsaslukuisin gaselleista. Sen hartiakorkeus on 55 - 65 cm ja paino 15 - 30 kg.ññ
no
Seeproja, gaselli#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva064.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\seepra.wav
-----------------------------------------
2
Kuvan vaippasakaali (Canis mesomelas)ñmuistuttaa kΣyt÷kseltΣΣn koiraa tai kettuañSillΣ on suuret korvat ja upean vΣrinen, ñselΣstΣ hopeanhohtoinen ja muualta puna-ñruskea turkki. HΣntΣ on pitkΣ ja tuuhea ñkuten ketulla. Sen peitinkarvat ovat mustat.ñVaippasakaalin sΣkΣkorkeus on 38 - 48 cm,ñpituus 65 - 74 cm, paino 7 - 13 kg.ñVaippasakaali on peloton, eikΣ hΣikΣileñry÷stΣΣ lihapalaa leijonankaan edestΣ.ñSe on kaikkiruokainen, pΣΣravintona itseΣñpienemmΣt elΣimet, my÷s haaskat.ññMuinaiset egyptilΣiset pitivΣt sakaalia niinñsuuressa arvossa, ettΣ heidΣn Anubis- jumalallaan on sakaalin pΣΣ. ErΣiden arvi- oiden mukaan osa koiraroduista polveutuu sakaalista, osa sudesta. (K. Lorenz)ñ
no
Sakaaleja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva065.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\shak.wav
-----------------------------------------
2
ApinanleipΣpuu (baobab)#ññApinanleipΣpuu on erΣs tyypillisim-ñmistΣ savannin puista. TΣysikasvuinenñpuu on erittΣin kookas rungoltaan. Sen ñympΣrysmitta voi olla jopa 50 metriΣñja ikΣ 5000 vuotta. Sen kukat ovatñvalkoteri÷isiΣ. P÷lytyksestΣ huolehtivatñlepakot.ññApinanleipΣpuun kurpitsaa muistuttavistañkovakuorisista hedelmistΣ tehdΣΣn as-ñtioita, pehmeΣstΣ, askorbiinihappoa sisΣl-ñtΣvΣstΣ mallosta valmistetaan juomia jañsiemeniΣ lisΣtΣΣn rasvanlΣhteeksi ravin-ñtoon.ññññ
no
(Adansonia digitata)#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva066.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññññKotoisella ritariperhosellamme onñuseita sukulaislajeja eri puolillañmaailmaa.ññKuvassa tropiikin ritariperhosenñvΣriloistoa.ññ
no
Tropiikin perhonen#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva067.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñññTermiiti ovat yhteiskunnittain elΣviΣ muu-ñrahaisten nΣk÷isiΣ hy÷nteisiΣ. Yhteiskunta-ñelΣmΣn ty÷njako on pitkΣlle kehittynyt. ñ'Ty÷lΣiset' ja 'sotilaat' ovat lisΣΣntymisky-ñvytt÷miΣ. JΣlkelΣisten tuotannosta huoleh-ñtivat kuningatar ja kuningas. Kuningattarenñtakaruumis on paisunut 'munatehtaaksi'.ññTermiittikeot saattavat olla jopa 10 metrinñkorkuisia. Rakennusaineena on hiekaa, ñmultaa tai hienoksi pureksittua puuainesta.ñ
no
Termiittikeko#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva068.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñKuvassa musta kafferipuhveli (Syncerusñcaffer) Kenia-vuoren rinteellΣ iltahΣmΣrΣssΣ.ññSe on Afrikan ainoa luonnonvaraisenañelΣvΣ nautaelΣin. Puhvelit viihtyvΣt vesis-ñt÷jen ΣΣrellΣ ja pitΣvΣt erityisesti muta-ñkylvyistΣ. HΣtyytettyinΣ ne ovat hyvinñpahansisuisia ja vaarallisia.ññKesyn puhvelin kantamuotona pidetΣΣnñIntian puhvelia, joka asustaa luonnonvarai-ñsena Himalajan rinteen rΣmemailla, ñGanges-joen suistomaassa sekΣ Intian ñsisΣmaan tiheissΣ viidakoissa.ññ
no
Kafferipuhveli#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva069.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññUrospaviaani seuraa 'vΣlinpitΣmΣtt÷mΣnΣ'ñohi ajavaa safaribussia.ñññ"...Ulkomuodoltaan paviaanit eivΣt oleñmiellyttΣviΣ. Koirankuonolaisiksi joñAristoteles niitΣ sanoi, ja sitΣ merkitseeñLinnΘn niille antama tieteellinen sukunimiñ'Cynocephalus'. PΣΣ on iso, toisinaan val-ñlan suhteettoman iso muuhun ruumiiseen ñverrattuna. Ja ruma se on: matala otsa, ñulkoneva kuono-osa, iso kita, jossa suuretñkulmahampaat, pienet syvΣllΣ olevatñilkeΣnnΣk÷iset silmΣt - oikea roiston-ñnaama." (ElΣinten maailma, Otava, 1930)ññ
no
Urospaviaani#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva070.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\paviaani.wav
-----------------------------------------
2
Norsuja elΣΣ nykyisin vain kaksi lajia:ñafrikkalainen (Loxodonta africana) ja ñintialainen (Elephas maximus). EhkΣ ñparhaiten erottavana tunnusmerkkinΣ ñon afrikkalaisen norsun valtavan isotñkorvalehdet.ññNorsun kΣrsΣ muodostuu pidentyneestΣñnenΣstΣ ja siihen yhteenkasvaneesta ylΣ-ñhuulesta ja jonka kΣrjessΣ on sormi-ñmainen lisΣke tai kaksi sellaista. KΣrsΣñon notkea ja herkkΣtuntoinen haju-ñtunto- ja tarttumaelin.ñTΣysikasvuinan afrikkalainen norsu onñ3 - 4 metrin korkuinen ja painaa yliñ6000 kg. Sy÷ksyhampaat saattavatñolla yli 2 metrin pituiset. Intialainenñnorsu on pienempi (3 m, 4000 kg).
no
Norsu#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva071.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\elef.wav
-----------------------------------------
2
ñKenian vΣest÷n enemmist÷ (98%)ñon afrikkalaista alkuperΣΣ. Se muodos-ñtuu erilaisista ryhmistΣ, jotka kielisuku-ñlaisuuden perusteella voidaan jakaañkolmeen ryhmΣΣn: bantukieliΣ, niloottisiañkieliΣ ja kuusialaisia kieliΣ puhuvat.ñ ñSuurimman etnisen ryhmΣn muodostavat ñbantukieltΣ puhuvat kikujut. Samaan ñkieliryhmΣΣn kuuluvat my÷s rannikollañasuvat giriamat. ññSuahili on verraten laajalla alueella kΣytet-ñty yhteinen yleiskieli, joka alunperinñon kehittynyt rannikolla puhutusta bantu-ñkielestΣ.
